kynäritari

Irtisanomiskynnys riippuu työnantajan koosta

Tunnen pienyrittäjiä, jotka ovat valitettavasti joutuneet irtisanomaan henkilöperusteisesta syystä. Irtisanominen on saattanut vaikuttaa jälkikäteenkin arvioiden aiheelliselta, mutta johtanut pienyrittäjän suuriin korvauksiin kalliin ja epävarman oikeudenkäynnin uhan alla.

Toisaalta lähipiirissäni sattui tapaus, jossa suuri korporaatio (S-ryhmä) irtisanoi toistaiseksi voimassa olevan myyjän työsuhteen terveydellisin perustein, tämän palattua 1,5v opintovapaalta seitsemän työvuoron jälkeen. (Tämä on kiistatonta ja luettavissa Pirkanmaan käräjäoikeuden dokumenteista.)

Olen tutustunut työsopimuslakiin, vastaaviin oikeustapauksiin ja aihepiirin tutkimukseen tämän tapauksen takia kahden vuoden ajan, enkä ymmärrä irtisanomisen oikeutusta mistään näkökulmasta. Työnantajalla on tästä täysin vastakkainen käsitys.

Oikeus ratkaisee aikanaan tämän yksittäistapauksen, mutta laajempi kysymys on, millä edellytyksillä ja seurauksilla suuri tai pieni työnantaja voivat irtisanoa.

Suurella työnatajalla on ilmeisiä etuja pieneen verrattuna henkilöperusteisessa irtisanomisprosessissa:

  1. Kasvoton irtisanominen
    Suuren työnantajan irtisanojalla ei ole välttämättä henkilökohtaista suhdetta irtisanottavaan. Pienessä yrityksessä he tuntevat toisensa. Tämä tekee irtisanomisesta usein suurelle tunnetasolla helpompaa, koska koneisto irtisanoo ihmisen.
  2. Härkä ei pelkää kirppua
    Mikäli työntekijä kuitenkin nostaa kanteen ja voittaa, suuri toimija ei suhteessa kokoonsa häviä käytännössä mitään, vaikka irtisanominen olisi täysin mielivaltainen ja korvaukset lainmukaisia. Pieni yritys voi pahimmillaan mennä yhdestä tapauksesta konkurssiin.
  3. Kirppu pelkää härkää
    Suuri työnantaja näyttäytyy irtisanotun näkökulmasta pelottavammalta vastustajalta oikeudessa kuin pieni ja inhimillinen.
  4. Työnjako eriytynyt ja asiantuntemus parempi
    Suurella työnantajalla on tarvittaessa käytössään paras lakiosaaminen ja muu asiaan liittyvä asiantuntemus. Yrityksen johdon ei tarvitse asialla päätään vaivata. Pieni yritys joutuu hankkimaan asiantuntemusta muualta ja johto käyttämään työpanostaan.
  5. Prosessit ja dokumentaatio on laadukkaampaa
    Suuri työnantaja kerää jatkuvasti dokumentaatiota työsuhteesta. Muutoinkin prosessit on suunniteltu ja hiottu myös työntekijän mahdollisen irtisanomisen varalle. Pienissä yrityksissä näin ei useinkaan ole. Sinällään aiheellinen irtisanominen voi kaatua oikeudessa huonoon dokumentointiin tai vastaavaan muuhun muotovirheeseen.

Suuren toimijan työntekijän irtisanomiskynnys on siis tosiasiallisesti alhaisempi kuin pienen ja suuri saa tästä etua. Tästä näkökulmasta on perusteltua, että hallitus ehdottaa irtisanomiskynnyksen laskemista vain pienissä yrityksissä, mutta toisaalta tämä on aiheuttanut perusteltuja vastalauseita. Kokonaisuuden kannalta muodollisesti neutraali ratkaisu olisi vastaavasti nostaa suurten kynnystä. Ongelma kynnysten siirtelyssä on se, että yritykset tai irtisanotut eivät tunne tästä seuraavaa uutta oikeuskäytäntöä. Kukaan ei tunne.

Henkilöperusteisessa irtisanomisessa liikutaan ylipäätään usein epävarmalla alueella, jolloin vasta oikeuden harkinta ratkaisee irtisanomisen perusteen lainmukaisuuden. Ratkaisevaa työnantajan kannalta on irtisanomisesta koituvien riskien hallinta.

Yksi ratkaisu on, että työnantajan koko vaikuttaisi merkittävästi irtisanomiskorvauksen määrään laittomassa irtisanomisessa. Tämä tasaisi puntteja suurten ja pienten yritysten välillä, laskemalla tosiasiallisesti irtisanomiskynnystä pienissä ja nostamalla kynnystä suurissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Pekka Iiskonmaki

Suomessa vain työntekijällä on oikeuksia, mutta pienyrittäjällä ei.

Suomessa on EU-maista vähiten yrittäjiä ja syyn tietävät kaikki yrittäjät.

Toimituksen poiminnat